Tämä syksy on ollut toisenlainen. Olen karsinut harrastuksia vähemmälle ja antanut enemmän aikaa taiteelle (sekä myös laiskottelulle, mikä on hyväksi luovuudelle). Myös tilaustöitä on ollut enemmän, ja erityisen innoissani olen ollut taideprojektista Joensuun keskussairaalalle. Siitä kerron lisää myöhemmin, sillä pieni pessimisti sisälläni haluaa olla kehuskelematta niin kauan, kunnes kaikki on valmista ja mikään ei voi enää mennä pieleen.
Nyt haluan kuitenkin kertoa seuraavasta näyttelystäni. Olen pitänyt jo muutaman näyttelyn, mutta en vielä koskaan oikeassa galleriassa. Taidegallerioissa on nimittäin se huono puoli, että harvemmin kukaan eksyy niihin vahingossa. Kävijämäärät eivät huimaa päätä, kun taas julkisilla paikoilla kuten kahviloissa ja kirjastoissa saa yleisöksi sellaisiakin, jotka eivät vartavasten suunnitelleet näyttelyyn menemistä. Lisäksi näyttelyvuokrat ovat huokeita ja jotkut tilat, kuten kirjaston aula, jopa ilmaisia.
Tällä kertaa päätin kuitenkin satsata ja pystyttää näyttelyn ihan oikeaan galleriaan. Miksi? Koska olen päättänyt ottaani itseni tosissaan ja olla ihan oikea taiteilija niin itseni kuin muidenkin silmissä. Kuvataideala on erittäin kilpailtu ja ymmärrän, että alan koulutuksen käyneet ammattilaiset haluavat suojella asemaansa. Siksi taiteilijaseuran jäseneksi ei kelpuuteta ihan ketä tahansa. Jos varsinainen kuvataidealan koulutus puuttuu, kuten minun tapauksessani, on osaaminen osoitettava jollakin muulla tavalla. Yksityisnäyttelyn pitäminen oikeassa Galleriassa on yksi tapa osoittaa ammattimaisuutensa.
Olen koonnut näyttelyä varten useilla eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, joista kuitenkin näkyy omin kädenjälkeni. Näyttely esittelee minut, osaamani tekniikat ja visuaaliset mieltymykseni. Minulle on aina ollut myös tärkeää sisällyttää eläviä olentoja teoksiini, oli kyseessä sitten maisemateos tai muotokuva. Näitä eläviä olentoja, ihmisiä ja muita ötököitä, on siis nähtävillä Galleria Kohinassa 28.10.-16.11. Tervetuloa katsomaan!