16.12.

(Jatkoa edelliseltä päivältä)

Jan lukee lehdestä jutun paljon huomiota nostattaneesta taideteoksesta.
”Kyllä minäkin osaan”, hän tuumaa ja soittaa Kipille.
”Hei, minä täällä. Onko sinulla teippiä? Hyvä. Tule käymään ja pyydä myös kala mukaan.”

Kipi saapuu hetken päästä mukanaan kiukkuisen oloinen kala ämpärissä.
”Toivottavasti tässä ei mene kauan. En mitenkään nyt joutaisi. On niin monta rautaa tulessa”, kala jupisee itsekseen.
”Älä hermoile. Sinusta tulee kuuluisa”, Jan rauhoittelee. ”No niin, tässä on hyvä paikka.”

Jan ja Kipi teippaavat kalan kiinni seinään ja ihastelevat sitä hetken tyytyväisinä. Mutta kalalla on tosiaan hyvin kiire – ja se muutenkin viihtyyy paremmin pinnan alla, kuin seinällä – joten Kipi kiikuttaa sen pian takaisin avantoon.
”Älkää enää pyytäkö minua mukaan kotkotuksiinne, jos ei ole ihan pakko”, se sanoo ja katoaa veteen. Salaa se on kuitenkin hyvillään, kun on pienen hetken saanut tuntea itsensä tärkeäksi.

Jan soittaa lehdistölle ja kertoo, että nyt olisi ainutlaatuinen taideteos tarjolla. Toimituksessa ollaan hyvin kiinnostuneita ja kysellään, missä teoksen voisi nähdä.
”Ai, no ei sitä oikeastaan voi tulla katsomaan. Se lähti äsken kotiin”, Jan selittää huolettomasti. ”Mutta voitte uskoa, että kylläpä se olikin hieno!”

Jan tekee taidetta